One part saint and two part sinner

Alkuperäinen Madonna-tehtävä saatiin ja toteutettiin jo syksyllä.

Modasimme siis barbeista Madonna-patsaita.
Ota barbi ja tapa se jotenkin.

Monet aloittivat leikkaamalla neitokaisen kädet ja jalat irti kääntämistä varten (barbin kädet on väärässä asennossa) ja parturoimalla hiukset pois.
Itse jätin hiukset koskemattomiksi, niistä saa hyvää täytettä Madonnan huppuun. Jalkoihinkaan en kajonnut, mutta kädet käänsin toiseen asentoon kuumailmapuhaltimen avulla.

Mallikuvani jalusta oli puolipallon muotoinen, joten halkaisin laatikosta löytyneen sählypallon ja kovetin siihen päälle kankaan liimaliisterin avulla. Lisää korkeutta jalustaan väsäsin vielä uretaanilevystä.

Nuken kiinnitin jalustaan upottamalla jalkapohjiin piikit, jotka kiinnitin uretaanilevyyn, sekä virittämällä vyötärön ympärille kiinnittyvän rautalankatuen.

Paint-luonnos, en ottanut kuvaa :(

Vaatteet tehtiin liimaliisteriseoksessa uitetusta kankaasta. Se kovettuu yllättävän kovaksi.

Tein alusmekon ja päällimmäisen kaavun erikseen. Päällikaavussa myös huppu on tehty erillisestä osasta eikä siis samasta kappaleesta kuin muu kaapu.
Hiusten jättäminen hupun sisälle toi huppuun kivasti täytettä.

Nuppineulat apuna.

Tässä näkyy jalustakin.

Patsaan kuivuttua ja kovetuttua, aloin maalata sitä. Aika pian jouduin toteamaan, että osa laskoksista oli aivan liian syviä maalattaviksi. Täytin suurimman osan laskoksita paperimassalla: maalaaminen onnistui taas ja työstä tuli patsasmaisempi, kun siinä ei ollut suuria reikiä rakenteisiin. Massan kuivuttua maalasin patsaan uudestaan.

Lähikuva

Mutta tiedättekö sen Gordon Ramsay -hetken, "It's not good enough. Do it again."?
Noh, saimme tämän tehtävän uudestaan, ja nyt pitäisi tehdä parempi.

Aloitin taas kuumapuhaltelemalla neidin käsiä ja jalkoja, sekä irrottamalla pään. Kaulaa nimittäin piti lyhentää, barbikaulat ovat epäinhimillisen pitkiä ja laihoja.

Kivat kalsarit.

 Jalka oli kuitenkin niin paksua muovia, ettei se oikein taipunut kuumentamallakaan. Joten pistin sen poikki ja liimasin takaisin kasaan.

Teippasin vyötärölle vähän lisää massaa ja sen päälle paperimassalla muotoja. Kasvoihinkaan en ollut tyytyväinen, joten muotoilin alkuperäisten kasvojen päälle vähän plastoliinilla ja iskin muottiin.

Drowning Barbie.

Tämmöinen naama sieltä putkahti.

Valoin rouvalle jalustan tyhjiömuovattuun puolipalloon. Valuvaiheessa iskin jalustaan vielä rautalangan, johon sitten sain nuken pystyyn.

Sitten aloin taas uittaa lakanaa liimassa ja asetella sitä nuken päälle. Tällä kertaa kehotettiin käyttämään ohuempaa kangasta, joten niin tein.

Nuppineulat olivat taas suureksi avuksi.

Hahmon kuivuttua hieman, maalailin sitä kartoittaakseni mitkä kohdat vaativat täytettä. Tällä kertaa täyttämiseen ei kuitenkaan käytetty paperimassaa, vaan liisteröityä käsipaperia.

Päätöntä.

Käsipaperia kolossa.

Revultexista valetut kasvot kiinnitin alumiinifoliosta rytistettyyn tolloon ensin upottamalla foliopallon revultexiin ja sitten vain painamalla kasvo-osan kiinni kuivuneeseen pintaan. Hyvin jämähti. Loppupallon päällystin paperimassalla ja kiinnitin kuumaliimalla nuken kaulaan.

Pää paikoillaan.

 Tässä vaiheessa keksin sitten kuitenkin haluta patsaalle varpaat. Niiden veistely plastoliinista omin pikku kätösin ei oikein ottanut tuulta alleen (lopputulos oli aika lähellä tätä), joten keksin lopulta kopioida malliksi tuodun madonnapatsaan jalat.

Kivat varpahat.

Möykky plastoliinia...

Kopioin ne siis vain möykyllä plasoliinia. Pari kertaa piti ottaa uusiksi, kun irrotin möykyt niin vauhdikkaasti että osa varpaista vähän murtui. Lopulta irrotus onnistui ja pääsin kaataamaan jaloille kipsiä.

Kun kipsi oli kovettunut, irrotin sen muotista ja veistelin ylimääräisen kipsin pois varpaiden ympäriltä.

Osat piti tukea paikoilleen liimauksen ajaksi.

Paitsi että eivätpä ne pysyneet näinkään. Lepratautinen madonna. Noh, kiinnittelin ne takaisin ja tuin tällä kertaa paperimassalla.
Muutoinkin kyllästyttyäni käsipaperisekoiluun (ei kovettunut vaan jätti kaavun laskokset pehmeäksi) siirryin täyttämään onkaloita paperimassalla.

Liisteristä märkä käsipaperi kaavun laskoksissa oli taivuttanut neitokaisen ryhtiä aika kummalliseksi. Liimasin kaavun etureunan kiinni jalustaan ja jätin massatun Madonnan kuivumaan melko ninjassa asennossa yön yli.

Käsittely onneksi auttoi, ei ole enää niin takakeno lady.

Osan pienimmistä työhön jääneistä koloista täytin maalilla lopullisen pintakäsittelyn yhteydessä.

Hattu ja siivet

Paperointivaiheessa saatoin ehkä vähän sivutakin tämän kukkakeijukaisen hattua .

Tähän asti päästiin.

Sekoittelin akryylimaaleilla vaaleankeltaisen, joka oli mahdollisimman lähellä sitä hameen vaaleankeltaista satiinia. Maalasin sillä vain nuo terälehtiosiot, kannalle oli ihan muita suunnitelmia, näkyy kohta.

Keltaisesta organzasta tuli mukavanmuotoiset päälliset terälehtiin. Rypyttelin niitä langalla ja liimailin paikoilleen kuumaliimalla.

Huolittelin reunoja taas kynsilakalla. Kantaosan paperoin vielä kerran uudestaan niin, että paperointi ylsi kangasosan päälle ja peitti liimaus- ja rypytysjäljet. Paperoinnin kuivuttua sekoittelin organzan väristä maalia ja pohjustin ja maalasin hatun kannan ja lisäsin siihenkin vähän glitteriä.

Hatun survominen nuken päähän oli varsin mielenkiinoinen projekti: paperointi oli vielä kai ollut hieman kosteaa kun otin muotin pois nuken päästä, joten hattu oli aavistuksen verran kutistunut. Edellisellä kerralla sain myös revittyä paperoinnin auki ohjaussauvan kohdalta. Metalliviivoitinta kenkälusikan tapaan käyttäen sain hatun kuitenkin luiskahtamaan nuken päähän. Nyt pitää vain toivoa, ettei kukaan koskaan halua ottaa siltä hattua pois. :D

Kuten joskus aiemmin mainitsin, nukkien ohjaussauvat päällystetään mustalla eristys-/mailateipillä, jotta ne uppoaisivat paremmin taustaan ja jotta pito paranisi. Tämä oli melko yksinkertainen operaatio:

Tosin teippiä olisi voinut mennä vähän vähemmän jos olisin tajunnut laittaa sitä pitkittäissuunnassa...

Siipiin löytyi kirpputorilta aivan loistavaa materiaalia, jotain läpikuultavaista ja hohtavaista valkoista organzaa. Mallailin siipien kokoa ja muotoa paperin avulla ja tein kynsilakkatestin siipikankaaseen.

Kun siivet oli leikattu, pääsin taas huolittelemaan kynsilakalla. Kynsilakka muuten kuivuu nopeammin, jos se on kylmää... Lisäksi tökin glitterlakkaa koristeeksi vähän sinne tänne.
Vaikka kangas on melko tönkköä, se ei kuitenkaan tykkää pysyä ryhdikkäästi siipinä omin päin. Pujottelin kuparilankaa siipien reunoihin antamaan tukea.

Tuo punainen on kynsi.

 Keskelle siipihärveliä ompelin monta kerrosta tukipalasia vihreästä kankaasta ja siipikankaasta.

Keskelle tein ohjaussauvan levyisen viillon, jonka taas huolittelin kynsilakalla. Siivet kiinnitetään yksinkertaisesti työntämällä selän ohjaussauva siipien viillon läpi.

Ja tässä on valmis tytteli, ihan iloiselta näyttää.

Kurssin nuket ovat esillä Fellmanniassa maaliskuun lopulta lähtien.